Lontoo: pubiruokaa

Lontoossa söimme lounasta pääasiassa kadulla ja illalla vaelsimme pubiin. Olin ennakkoon katsonut arvioita lähipubeista, sillä Pimlicossa (jossa hotellimme sijaitsi) on varsin hyvä pubivalikoima. Ensimmäisen kerran pölähdimme Marquis of Westminsteriin perjantai-iltana, mikä näkyi ja varsinkin kuului erinomaisen hyvin. Tarjoilija ehdotti ruokailua yläkerrassa, joka oli alakertaa rauhallisempi.



Tilasin kasvishampurilaisen ja Toinen Paistikas ensimmäisen fish & chipsinsä, jotka olivat molemmat oikein hyviä. Kalan seuraksi oli perinteisesti olutta, mie tilasin roseviiniä. Ja sitten tilasin toisen lasillisen, sillä se oli loistavaa. Houkuttelin Toisen Paistikkaan kokeilemaan jälkiruoaksi Sticky Toffee Puddingia. Jo ensimmäinen lusikallinen vei kielen mennessään.



The Constitution ei erottunut niinkään ruoallaan kuin tunnelmallaan. Siinä missä Marquisin yläkerrassa kuuli paljon ranskaa, The Constitution tuntui olevan täynnä paikallisia. Vieressämme istui vanha mummo, joka oli aikanaan muuttanut Irlannista Lontooseen, asettunut Pimlicoon ja kieltäytyi poistumasta Westminsterin alueelta. Portobello Roadilla hän ei ollut koskaan käynyt ja kyseli meiltä siitä kiinnostuneena; Peckhamiin ei missään nimessä voi kukaan järkevä ihminen mennä; jopa viereinen Belgravian luksusalue oli rouvan silmissä epäilyttävä kalliin hintatasonsa vuoksi. Ei kannata tulla huijatuksi. Rouvan tuttu kävi vaihtamassa sanasen, mie rapsuttelin hänen lempeää koiraansa. Baaritiskillä istuva mies jutteli myös hetken kanssamme. Rouvan seuraan istui lopulta mies, joka tunnisti puheestamme meidät suomalaisiksi. Ruokakin oli hyvää: otin sämpylättömän kanahampurilaisen eli käytännössä broilerinfileen, salaattia ja ranskalaisia; Toinen Paistikas jatkoi pubiruokalinjaa ja söi Sausage & Mashia. Kyytipoikana siideri ja olut tekivät tehtävänsä.



CASK on erikoistunut oluisiin ja on muutenkin tunnelmaltaan ehkä hieman tyypillistä pubia modernimpi. Toinen Paistikas perehtyi oluisiin, joita miekin maistoin vaikken varsinaisesti ole oluenjuoja. Siksi roseviini oli jälleen hyvä valinta. Söimme hampurilaiset: oma juustohampurilaiseni oli todella hyvä ja erityisen maininnan ansaitsee sen pihvi. Toinen Paistikas pyyhki hikeä otsaltaan Heat-burgerin seurauksena.



Viimeisenä iltana halusimme syödä paikassa, joka oli todettu jo aiemmin mainioksi. Suuntasimme siis jälleen The Marquis of Westminsteriin. Tarjoilija muisti meidät ja vaikka yläkerta oli sillä hetkellä täysi, hän lupasi meille hetken päästä pöydän. Istuimme nautiskelemassa proseccoa ja olutta, ja kohtuullisen ajan päästä pääsimme ihanaan ikkunapöytään.



Ilta oli lämmin, avoimesta ikkunasta kantautuivat Lontoon äänet. Tilasimme kumpikin Top Bun Monday -hampurilaiset, joihin sai valita joko naudan tai lampaan pihvin sekä niin monta lisätäytettä kuin halusi 10 punnan hintaan. Hampurilaisten korkeus sai aikaan hyvät naurut niiden tullessa pöytään. Lammaspihvi haastoi maukkaudessaan CASKin erinomaisen pihvin, ja kaikki lisätäytteet olivat hyviä ja niitä oli runsaasti. Join tietenkin samaa hyvää roseviiniä kuin aiempana iltanakin.



Koska oli viimeinen ilta, piti meidän saada myös jälkiruokaa. Tilasimme Chocolate & Orange Brownie Triflen ja Sticky Toffee Puddingin ja söimme kummatkin kumpaakin. Toinen Paistikas oli jo aiemmin kokeillut digestiiviksi viskiä, ja sama toistui viimeisen illan kunniaksi. Tarjoilijan suosittelemat viskit olivat persoonallisia ja maukkaita ja onnistuivat lievittämään viskikammoa.

Pimlicon pubiruokien muistelu herahduttaa edelleen veden kielelle. Ehkä teen piakkoin hampurilaisia...

Kommentit

  1. Oi Lontoo <3 käynyt siellä neljä kertaa ja aina haluamassa takaisin... näyttää ihan mielettömiltä nuo herkut! :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ekaa Lontoonmatkaa suunnitellessa en kyllä arvannut, että kaupunki hurmaa miut niin että vuoden sisällä reissaan sinne toisenkin kerran. Näin kävi, osaksi ruoan vuoksi :)

      Poista
  2. Kunnon pubiruoalla (sellaistakin kun on!) tulee aina olemaan ihan erityinen paikkanas sydämessäni. Bangers and mash <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, suotta pubiruokaa parjataan, sillä joukosta löytyy todellisia helmiä :)

      Poista
  3. Muistan, kun nuorena oli siskoni kanssa Lontossa ja halusin syödä vain fish & chipsejä. Tuli vähän kinaa neljäntenä päivänä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, ehkä pieni vaihtelu tekee ihan hyvää :)

      Poista
  4. Nälkä tulee jo katsellessa näitä kuvia :) Voi, kun saisikin ( vähän lähempää ) jostain kunnollisen fish and chips annoksen!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit